KANAKOIRAKERHO - HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY
Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö v. 1901 -
ENGLANNINSETTERIT
GORDONINSETTERIT
IRLANNINSETTERIT
POINTTERIT
Irlanninsettereiden kääpiökasvu
|
Muutaman vuoden aikana on Norjasta, sittemmin myös Ruotsista, kantautunut huhuja oudon näköisistä kääpiökokoisista irlanninsettereistä. Toistaiseksi on Norjassa syntynyt ainakin 15 pentuetta, Ruotsissa muutama, joissa tavallisten pentujen lisäksi on ollut yksilöitä, jotka ovat jääneet pentuesisariaan huomattavasti pienemmiksi. Kääpiöt ovat syntyessään saman kokoisia kuin pentueen muutkin pennut, mutta noin 3-7 kuukauden ikäisinä on niiden kehityksen huomattu olevan poikkeavaa. TUNNUSMERKIT Vuonna 1992 teki norjalainen eläinlääkäri Ingolf Hanssen tutkimusta kahdeksasta pentueesta, joista 11 pentua oli kääpiöitä (10 narttua + 1 uros). Keskimääräiseksi säkäkorkeudeksi mitattiin nartuille 50 cm (48-53 cm), kun taas uros oli 56 cm. Kaikilla paitsi kahdella oli suuri pää ruumiiseen nähden, ei kuitenkaan suurempi kuin normaalilla irlanninsetterillä. Kaikilla koirilla oli lyhyt kaula ja lyhyet raajat, lisäksi kaikilla paitsi yhdellä narttupennulla oli lyhyt runko sekä häntä. Tästä johtuen kääpiökasvuisen irlanninsetterin rakenne näyttää tiiviiltä ja voimakkaalta. Muutamalla koiralla esiintyi ensimmäisen elinvuoden aikana jäykkyyttä raajoissa sekä ontumista, muuten kaikki olivat terveitä. Ne eivät näytä kärsivän kääpiökasvuisuudestaan ja joistakin on jopa kehittynyt metsästyskelpoisia koiria. Pelkkä pieni koko ei siis vielä tee kääpiötä, vaan nimenomaan ruumiinosien suhteettomuus. Tyypillistä kääpiölle on se, että joko toinen tai molemmat etutassut kasvavat erittäin voimakkaasti ulospäin ranteesta. KÄÄPIÖKASVUN ERI MUODOT Koirilla on todettu yli 80 eri muotoa kääpiökasvua. On olemassa sekä sopusuhtaisia että epäsuhtaisia kääpiömuotoja. Sopusuhtaisia ovat mm. kääpiöbullterrieri, kääpiösnautseri ja kääpiövillakoira, jotka ovat normaalikokoisen muodon pienoiskopioita. Epäsuhtaisia kääpiömuotoja ovat mm. ns. kondrodystrofiarodut, joiden luuston kehitys on häiriytynyt niin, että raajat jäävät lyhyiksi, esim. kiinanpalatsikoira, bulldoggit ja mäyräkoirat. Kondrodystrofisilla yksilöillä ruston muuttuminen luuksi on häiriintynyt. Näin on etenkin raajojen pitkissä putkiluissa, joiden pituuskasvu pysähtyy jo varhaisessa vaiheessa. Luut saattavat myös vääntyillä ja jäädä epämuotoisiksi. Ruotsissa yhdelle kääpiökasvuiselle irlanninsetterille tehtiin ruumiinavaus, ja todettiin, että kyseessä on kääpiökasvun muoto, jota ei aikaisemmin ole kirjallisuudessa mainittu. Koska patologisanatomisia tutkimuksia on toistaiseksi tehty niin vähän, ei voida varmuudella tietää, onko näillä irlanninsettereillä edes sama kääpiökasvun muoto. Linkkejä aiheeseen:
PERIYTYVYYS Ingolf Hanssen julkaisi pentujen sukutaulut Fuglehundenin numerossa 9/92. Hanssen epäili että kääpiökasvulla olisi autosominen resessiivinen periytymistapa, jonka seurauksena sukutauluissa esiintyvät koirat luokiteltiin joko terveiksi, kantajiksi tai sairaiksi. Kääpiöiden lukumäärän kasvettua 22:een, yhteensä 15 pentueesta (1 uros + 21 narttua), alkoi Henrik Bröseth kuitenkin epäillä, ettei kyseessä olisikaan autosominen resessiivinen periytymistapa. Jos periytymistapa olisi edellä mainittu, pitäisi syntyä yhtä monta narttu- kuin uroskääpiötäkin. Tilastollinen analyysi osoittaa kuitenkin, että urosten ja narttujen suhteet (1:21) poikkeavat merkittävästi odotetusta (11:11). Analyysissä käytettiin x2-testiä (df=1, x=0,005). Tämä analyysi osoittaa, että todennäköisyys autosomiseen resessiiviseen periytymistapaan on pienempi kuin 0, 5%. Tämän hetkisen aineiston perusteella näyttäisi siltä, että periytymistapa on sukupuoleen kytkeytynyt. LOPUKSI Kääpiökasvuisia irlanninsettereitä on eräiden kasvattajien mukaan (Avance 3/94) esiintynyt jo 1950 -60 -luvuilla, mutta koska kääpiöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti, ovat var-sinkin norjalaiset kasvattajat alkaneet huolestua. Norjan irlanninsettereiden jalostustoimikunta ei enää anna hyväksyntäänsä yhdistelmiin, joissa on käytetty kääpiöitä tai niiden vanhempia. Tällä hetkellä on suunnitteilla koeastutuksia, joista toivotaan syntyvän kääpiöitä. Näiden kääpiöiden kehitystä seurattaisiin ja verrattaisiin saman ikäisiin normaaleihin pentuihin. Ruotsissa kääpiöiden vanhempien käyttöä jalostukseen ei ole ainakaan vielä kielletty, mutta kasvattajia on kehotettu olemaan kriittisiä ja avoimia asian suhteen. LÄHTEET Avance 3/94 ja Fuglehunden 4/92, 4/94, 5/94 Koonnut maat.metsät.yo Julia Häggblom
Edellä mainittiin säkäkorkeudeksi kääpiökasvuisilla nartuilla 50 cm (48-53 cm) ja uroksille 56. Östraby´s Barraksen säkä oli 53 cm, paino 18 kg ja rinnanympärys noin 60 cm. Seuraavassa: Avance-lehdessä (Ruotsin kanakoirayhdistyksen jäsenlehti) olleita mielipiteitä kääpiökasvun perinnöllisyydestä, koiran sukutaulu ja otteita ruumiinavauspöytäkirjasta. Otteita ruumiinavauspöytäkirjasta, niiltä kohdin joissa on muutoksia tai muita poikkeavuuksia normaaliin. 5. Lihakset, luusto ja nivelet sekä rasvakudos: patologisina muutoksina todettiin raajat lyhyet. Kyynärnivelissä nivelnesteen osuus lisääntynyt. 8. Verenkiertoelimet (sydänpussi ja sydän, perna, tvvmus, veri. luuydin ja verisuonet): patologisina muutoksina todettiin sydän lievästi laajentunut; elimellistä vikaa ei kuitenkaan ollut todettavissa. 14. Erityisiä obduktiolöydöksiä: koira on ulkoiselta olemukseltaan erittäin epäsuhtainen ja lyhytlinjainen. Pää näyttää koiran runkoon ja kokoon verrattuna kohtuuttoman suurelta. Kaula, runko ja häntä vaikuttavat lyhyiltä, samoin raajat. Luusto on kuitenkin vahvasti kehittynyt siten että raajojen luuston vahvuus ja kallon koko antavat vaikutelman aikuisesta setteri uroksesta. Patologieläinlääkärin loppuarvio: Koirassa nähtyjä muutoksia voidaan pitää tyypillisinä kirjallisuudessa kuvatulle irlanninsettereiden kääpiökasvulle. Aivolisäkkeessä ja kilpirauhasessa todetut niukat löydökset eivät tässä tapauksessa selittäne koirassa nähtyjä muutoksia, joten kyseessä lienee enemmän tuki- ja liikuntaelimiin liittyvä chondrodystrofinen kehityshäiriö. Yliassistentti Seppo Saari Avance 3/94 mukaan Ruotsin irlanninsetterikerhon jalostustoimikunta on sitä mieltä, että tietoa ei ole vielä riittävästi kääpiökasvusta, eikä sen takia haluta riskeerata sitä mitä vuosien varrella on saavutettu. Norjan irlanninsetterin jalostustoimikunta on sitä mieltä, että kääpiökasvu on perinnöllinen.
Tarvittiin neljä (4) erilaista paritusta (kääpiö x kääpiö), (kääpiö x kantaja), (kantaja x kantaja) ja (kääpiö x terve). Kaksi viimeistä yhdistelmää olivat selvillä, joten (kääpiö x kääpiö) sekä (kääpiö x kantaja) oli kokeellisesti suoritettava. Kennel Midtkilöra suoritti "kokeet", ja sijoitti pennut kuuden kuukauden (6 kk) ikään asti. Lone Star, koiranruoan maahantuoja sponsoroi, samalla taattiin kaikille pennuille sama ravinto! Aiemmin tehdyt astutukset PENTUE 3 & 4. PENTUE 1 PENTUE 2 PENTUE 3 PENTUE 4 NISK:in johtopäätös: Kääpiökasvu johtuu geenivirheestä, jolla on resessiivinen autosomaalinen periytyvyys. Autosomaalisesti periytyvä = EI SUKUPUOLEEN KYTKEYTYNYT. Aiemmin on esitetty, että kääpiökasvuisuus olisi sukupuoleen kytkeytynyt perimältään. KÄÄPIÖKASVUN PERIYTYMINEN: Norjassa tehtyjen koeastutusten perusteella. Mahdolliset yhdistelmät: KK = terve koira, ei kanna "KÄÄPIÖKASVUA" (Kuva)
KOE-PENTUEET NORJASSA: Alla on Norjassa tehtyjen koe-astutusten ns. "ensimmäisen pentueen" sukutaulu. Koe-astutusten perusteella pyrittiin selvittämään kääpiö-kasvun periytyvyyttä. Ko. yhdistelmässä käytettiin kääpiökasvuista narttua ja kääpiöjälkeläisiä jättänyttä ( ns. "varmakantaja" ) urosta. Pentuja syntvi 14, joista yksi kuoli heti, eli jäi 6 urosta ja.7 narttua. Tulos: ( 4 urosta ja 4 narttua kääpiöitä + 5 todennäköisesti normaaleja ). Teoriassa 50/50 lukusuhteet, joten tulos on hyvin lähellä tätä. Yksi kääpiönarttu jouduttiin lopettamaan viiden kuukauden iässä, voimakkaan eturaajojen "rokoko"-kasvun takia! Yksi uros jouduttiin lopettamaan jatkuvien kouristuskohtauksien takia ( syy epävarma ). Kohtauksille ei löydetty yhtäläisyyttä kääpiökasvuun.
SUKUTAULU: 1
Norjan "toiseen" koe-pentueeseen, 10.02.1995, syntyi kuusi pentua ( 3 urosta ja 3 narttua ). Molemmat vanhemmat olivat kääpiöitä. Yksi uros ja yksi narttu kuolivat 14 päivän ikäisinä, ilman tunnettua syytä. Pennuille tehtiin samat tutkimukset kuin ensimmäisillekin pennuille. Tulos: Kaikki neljä pentua kääpiöitä, teoria toteutui!
SUKUTAULU: 2 Norjassa tehtyjen koe-astutusten ns. "kolmannen pentueen" sukutaulu. Uros ja narttu varmoja kantajia, niillä kummallakin entuudestaan ja jälkeenpäinkin on syntynyt kääpiöitä, eri koirien kanssa tehdyistä astutuksista. Kuusi pentua syntyi, joista yksi uros on tyypillinen kääpiö. Teoria KANTAJA x KANTAJA = 25 % terveitä ( eivät kanna ), 50 % kantajia ( normaalin kokoisia ) ja 25 % sairaita eli kääpiöitä ( kaikkiaan 75 % kantajia ). kä = koira on kääpiökasvuinen SUKUTAULU: 3 Lisands Purdey (S&N UCH Lisands Nanox/Steinfossens Ginny) SUOMI Thodos Enrico ( Gard/Monza) Nartut: Småbergas Effi (Eieholm Caro/Steinfossens Furie) SUOMI Perlean Famous Grouse (Thodos Ajax/Perlean Ocariina) |