Neuronaalinen ceroidi lipofuscinoosi (NCL)
englanninsettereillä
Norjalainen eläinlääkäri Nils Koppang havaitsi
NCL:n ensimmäistä kertaa englanninsettereillä
1950-luvulla. Tautia on tutkittu mm. Norjan eläinlääketieteellisessä
korkeakoulussa ja Missouri-Columbia yliopistossa.
Dr F. Lingaas tutkimusryhmineen (Norjan eläinlääketieteellinen
korkeakoulu) on tutkinut sairautta norjalaisilla englanninsettereillä
jo useiden vuosien ajan, ja tätä sairautta pidetään
mallina ihmisellä esiintyvälle Batten taudin nuoruusmuodolle.
Tutkimusten tuloksena on saatu aikaan DNA-testi, jolla pystytään
erottelemaan geneettisesti normaalit, taudin kantajat ja sairaat
koirat toisistaan. Myös suomalaisia koiria on mahdollista
testauttaa lähettämällä näyte Norjaan
tutkittavaksi.
Norja on tässä asiassa edelläkävijä
ja siellä CL-testaus vaaditaan kaikilta jalostukseen käytettäviltä
koirilta. Ruotsissa CL-status vaaditaan vain SSK:n suosittelemilta
jalostuskoirilta.
NCL on perinnöllinen kertymäsairaus, jossa lipofusciinia
ja ceroidi-pigmenttiä kertyy neuroneihin ja glia-soluihin
keskushermostossa ja muualla elimistössä. Pigmentin
kertyminen soluihin haittaa niiden normaalia toimintaa ja edetessään
johtaa solujen täydelliseen toimimattomuuteen.
Pennut ovat sairaita jo syntyessään, mutta sairauden
eteneminen havaitaan vasta, kun solujen normaali toiminta on
vakavasti häiriytynyt. Ensimmäisinä oireina ovat
hämäränäön heikentyminen ja sokeutuminen.
Oireet voivat alkaa jo ennen vuoden ikää. Taudin edetessä
neurologiset oireet pahenevat ja liikkuminen, syöminen
sekä juominen käyvät hankalaksi. Sokeutumisen
ja neurologisten oireiden takia koira voidaan arvioida luonnevikaiseksi,
jolloin varsinainen sairaus voi jäädä toteamatta.
Sairaus johtaa kuolemaan noin kahden vuoden iässä.
Englanninsettereillä sairaus etenee muita rotuja nopeammin.
Sairauden perinnöllisyys on autosomaalista resessiivistä
periytymistä, jolloin virheellinen geeni on saatava kummaltakin
vanhemmalta. Jos pennun molemmat vanhemmat ovat terveitä,
myös pennut ovat terveitä, eikä niitä tarvitse
testata. Jos toinen vanhemmista kantaa virheellistä geeniä,
voi tilastollisesti puolet pennuista myös saada virheellisen
geenin, joten kaikki tällaisten yhdistelmien pennut tulee
testata, jos niitä aiotaan käyttää jalostukseen.
Vaikka koira kantaa virheellistä geeniä, voidaan sitä
siitä huolimatta käyttää jalostukseen, kunhan
yhdistelmän toisen osapuolen CL-status on tiedossa eli
se ei kanna virheellistä geeniä perimässään.
Periytymisen muoto: Autosomaalinen resessiivinen. Mutaation
sisältävä geeni: CLN8. DNA-testi olemassa englanninsettereille.
Näkyvät kliiniset oireet: n. 12 - 18 kuukauden iässä
Kuolema tai euthanasia: n. 19 - 27 kuukauden iässä
Omistajan tyypillisesti havaitsemat oireet:
Mentaaliset muutokset: Sairastunut koira alkaa muuttua ”tyhmäksi”
12-14 kuukauden ikäisenä. Tyhmyys lisääntyy
sairauden edetessä. Myös pelkotiloja ja levottomuutta
esiintyy tutuissakin ympäristöissä.
Muutokset ulkoisessa olemuksessa: Sairaus aiheuttaa horjumista,
kramppeja ja jäykkyyttä jaloissa; oireet pahenevat
taudin edetessä.
Näkökyky: Näkökyky heikkenee sairauden
edetessä, mutta sairastunut koira ei sokeudu totaalisesti.
Kouristukset /kohtaukset: Sairastuneilla englanninsettereillä
esiintyy kohtauksia, mutta ei tyypillisesti ennen 16 kuukauden
ikää. Kohtaukset pahenevat sairauden edetessä.
Vakava kohtaus tavallisesti jouduttaa kuolemaa 19-26 kuukauden
iässä.
Muut muutokset: Ei muita muutoksia, kuin neurologisen järjestelmän
rappeutumiseen liittyvät muutokset.
Kliinisessä tutkimuksessa havaittavat poikkeavuudet:
Kliiniset neurologiset muutokset: Sairastuneiden koirien aivosähkökäyrä
(EEG) on epänormaali jo ennen kliinisten muutosten ilmenemistä.
EEG poikkeavuudet tulevat selvemmiksi taudin edetessä.
Sairauden myöhäisessä vaiheessa MRI:ssä
näkyy selvää aivokuoren surkastumista.
Kliiniset muutokset silmissä: Kliinisiä silmämuutoksia
ei ole raportoitu, mutta lisätutkimukset ovat tarpeen.
Näkökyvyn poikkeavuudet: Noin 14 kuukauden ikäisenä
koirille kehittyy vakava näkövamma ja taudin loppuvaiheilla
koirat ovat lähes sokeita.
Verkkokalvon muutokset: Vaikka sairastuneille koirille kehittyy
vakava näkövamma, ei verkkokalvolla näy kliinisesti
havaittavia merkkejä surkastuneisuudesta.
Electroretinography (ERG): Silmänpohjatutkimuksessa (ERG)
c-aallon amplitudi on joko heikentynyt, puuttuu tai korvautunut
negatiivisella aallolla.
Muut kliiniset löydökset: Ei raportoitu.
Viitteet:
Koppang N: English Setter model and juvenile ceroid-lipofuscinosis
in man. Am. J. Med. Genet. 42: 599-604, 1992.
Goebel HH: Retina in various animal models of neuronal ceroid-lipofuscinosis.
Am. J. Med. Genet. 42:605-608, 1992.
Lingaas F.; Aarskaug T.; Sletten M.; Bjerkås I.; Grimholt
U.; Moe L.; Juneja R.K.; Wilton A.N.; Galibert F.; Holmes N.G.;
Dolf G: ”Genetic markers linked to neuronal ceroid lipofuscinosis
in English setter dogs”, Animal Genetics, October 1998,
vol. 29, no. 5, pp. 371-376(6)
Katz ML, Khan S, Awano T, Shahid, A, Siakotos AN and Johnson
GS: A mutation in the CLN8 gene in English Setter dogs with
neuronal ceroid-lipofuscinosis. Biochem. Biophys. Res. Commun.,
in press, 2004.
Katz ML, Khan S, Awano T, Shahid SA, Siakotos AN, Johnson GS.:
”A mutation in the CLN8 gene in English Setter dogs with
neuronal ceroid-lipofuscinosis.”,Biochem Biophys Res Commun.
2005 Feb 11;327(2):541-7.
LINKIT
Ruotsin englanninsetterikerho SSK: http://ssk.online.nu/PAGES/cl.html
Norjan englanninsetterikerho NESK: http://www.avl.no/CL%20Ceroid%20Lipofuscinose.html
Lista englanninsettereistä, joiden CL-status on tiedossa:
http://www.avl.no/CLtestede.html |